hetken olen aseeton sen edessä
minut halutaan avata vieraalla kielellä
joka kerran oli tuttu
mutta minä muistan:
linnut jotka lentävät ikkunoihin
ja kerran lapsena
junassa julmannäköinen tyttö
näytti keskisormea kuin vilkaisin,
mietin sitä viikkokausia.
yhtäkkiä on kovin helppo löytää
terävä kulma johon puhkaista pallo -
näyteikkuna heijastaa
ohikulkevan hahmoni,
humaltuneessa sadismissa
väreilevän katseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti