keskiviikko 18. helmikuuta 2015

43.

sinä pilaat tämän eteerisen kivun
sinä tulet ja
kaikki kuolemat lähtevät eivätkä palaa
tuoksusi peittää minut
kuin sadut iltaisin pienenä
Lähettänyt klo

2 kommenttia:

  1. Anonyymi19. helmikuuta 2015 klo 6.22

    "kaikki kuolemat lähtevät eivätkä palaa"

    Miten kaunis tunnelma tässä runossa onkaan! Pidän paljon.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)