keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

56.

kerran rappukäytävässä tuli vastaan
omituinen ilmestys
se meni ohitseni, hymyili leveästi
ja jatkoi matkaansa. sen jäljessä kulki sinipunainen vana jotakin tahmeaa,
tuntematonta ainetta. 
otin sitä sormenpäähäni mutta se katosi; myöhemmin tajusin
sen imeytyneen ihooni. 
samana iltana sormen iho alkoi kuoriutua lopulta lihakin, kunnes luu paistoi esiin. käärin sormen ilmastointiteippiin, jottei minun tarvitsisi katsella sitä.

2 kommenttia:

  1. *yrittää kommentoida rakentavasti. unohtuu maailmaasi haaveksimaan ja piileksimään rappukäytäviin.*

    VastaaPoista