maanantai 10. marraskuuta 2014

4.

vaivihkaa upotessa
päällimmäisin tunne
on kaikki aivan ihollani
kaikki yhtä suurta nälkää

kasvatte ympärille
kapein ja levein lantein
raskain askelin
keveä helma lattian poikki
vaiko univormu, mistä minä tiedän

mutta laulut tuoksuvat jo ihon läpi
helmet vajoavat silmistä
miljoonien muiden sekaan
kun itken hartialinjasi kauneutta.

4 kommenttia:

  1. Oi, ihania vertauskuvia! Tuoksuvat laulut, silmistä vajoavat helmet... Ihanaa! Tämä runo tuntuu piilottavan sisälleen jonkun tarinan, joka on salaperäinen mutta kuitenkin havaittavissa. Aivan täydellisen ihanaa, runo juuri minun makuuni! :))

    VastaaPoista